torstai 8. marraskuuta 2012

Autoilua


Ensiksi vastaan lukijoitani suuresti mietityttäneisiin asioihin.
  1. Tekstejä voi nyt kommentoida kuka tahansa, ei tarvitse olla google-tiliä.
  2. Miestäni kutsun tarkoituksella termillä aviomies, koska avoliittoa täällä ei tunneta. Jotta saan viisumin tänne pitää minulla olla sponsori, joko aviomies tai työpaikka. Ja vuorotteluvapaallahan ei töitä juuri saane tehdä;)

Mutta päivän aiheeseen. Vaikka taksit ovat Dubaissa edullisia, helpottaa oma auto elämää sangen paljon. Niinpä mekin hommasimme auton.  Tosin nyt aluksi vuokra-auton, koska vielä on hieman pohdinnassa viemmekö oman auton Suomeen vai onko oma auto vain Dubai-lelu. Ja tällä on suuri merkitys. Jos auto kuluttaa yli 15 litraa satasella (suurin osa täällä olevista autoista menee tähän kategoriaan), sitä ei jostain syystä viedä Suomeen. 

Elämä täällä on välillä hieman kummallista. Yhden kummallisuuden vuoksi minä olen tällä hetkellä perheen ainoa kuski. Aviomies, joka on jo saanut pysyvän viisumin, ei saa ajaa autoa ennen kuin saa paikallisen ajokortin. Tätä varten hän tarvitsee vielä työnantajaltaan (eli omalta sponsoriltaan) luvan. Minulla on tällä hetkellä vain turistiviisumi, joten minä saan huristella vaikka kuinka paljon. Kun joskus minä saan pysyvän viisumin, tarvitsen minä aviomiehen (sponsorin!) luvan omaan paikalliseen ajokorttiini.

Autoilukulttuuri on … jännää. Motarin seitsemällä kaistalla ajetaan miten sattuu. Voi sitä saksalaisten autobahnien järjestelmällisyyttä! Mutta poikien luokse on päästävä, joten ei muuta kuin rattiin. Yllättävän hyvin ajaminen on sujunut, olen jopa nauttinut siitä. Eniten jännitti automaattivaihteisella autolla ajaminen, josta olin aiemmin aina kieltäytynyt (älkää kysykö miksi, asialle ei ole järkevää vastausta).

Kuskihan päättää minne auto kulkee, joten meidän perhe aloittaa nyt viikonlopun (viikonloppu on täällä pe-la) lähtemällä kohta Ikeaan, joka on puoleen yöhön asti auki.

Alla oleva kuva on napattu keskellä ruuhkaa, ajon aikana (miksikäs ei, en ole sentään vielä laittanut ruokaa ajaessa kun trangia puuttuu;). Osa tästä kulttuurista on selkeästi jo siis tarttunut minuun.

Autoiluaiheeseen palaan varmasti myöhemmin uudestaan. Asia vaatinee vielä hieman totuttelua, ihmettelyä ja pään puistelua.


2 kommenttia:

  1. No jopas on monimutkaista autoilua! Täällä on kohta puoliyö, jokohan olette palanneet Ikeasta? On ymmärtääkseni aviomiehesi kuskannut täällä Suomessa sua ja sun kavereita niin monta kertaa ympäri pääkaupunkiseutua, että tasavertaisuuden nimissä lienee oikeutettua vaatia sinua välillä huolehtimaan kuskin roolista. :) Kiva kun kirjoittelet kuulumisianne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikealta palattiin 0.30. Mutta aviomieshän on saanut treenata autoilua kuskina toimimalla, joten hällä ois nyt taito hyppysissä.

      Poista