Dubaissa on paljon arkea helpottavia ja
vaikeuttavia asioita. Nämä asiat ovat usein niin pieniä, etten niistä saisi
kokonaista tekstiä kirjoitettua. Niinpä päätin listata pieniä hyviä asioita ja
pieniä huonoja asioita. Listoissa on vain osa asioista, toki niitä
olisi paljon lisää.
Pienet hyvät asiat
Valmiiksi viipaloidut tuoreet hedelmät: Koska en
osaa kuoria appelsiiniä siististi, en syönyt niitä Suomessa koskaan. Täällä
kaupasta saa monia tuoreita hedelmiä valmiiksi pilkottuna ja siten hedelmien
syönti meidän perheessä on lisääntynyt.
Leivät: Leipätiskillä on hyvä valikoima ja
tuotteet ovat tuoreita ja edullisia. Leivät saa myös valmiiksi viipaloituna.
Tosin iso miinus on se tuttu ruisleivän puute.
Talomme respa: Talomme respassa on erittäin
ystävällisiä henkilöitä töissä ja heiltä saa apua moneen asiaan.
Kotiinkuljetus: Tästä ei varmasti sen enempää
tarvitse kirjoittaa, jokainen tietää, että kun tavarat tuodaan kotiin, niin
arki helpottuu. Täällä kaikkea mahdollista saa kotiin tuotuna ja se harvoin maksaa ekstraa. Näille kotiinkuljettajille maksan oikein mielelläni tippiä.
Roskahuone: Kotitalomme jokaisessa kerroksessa on
pieni roskahuone. Roskapussit heitetään roskakuiluun ja isommat roskat jätetään
huoneeseen. Helppoa ja vaivatonta, roskis on 15 metrin päässä sisätiloissa.
Kissan wc-pussit: Aluksi kissan vessaan laitetaan pussi,
sitten hiekka. Ja hiekan vaihtaminen on erittäin helppoa pussin ansiosta.
Kipulaastarit: Niskani ja hartiani menevät
erittäin helposti jumiin. Onneksi täällä apteekeissa ja kaupoissa myydään
erilaisia ”laastareita”, jotka auttavat lihasjumeihin. Yksi suosikeistani on
tiikeribalsamilaastari. Kooltaan nämä eivät ole mitään tavan laastarin koko
luokkaa, vaan suurimmat ovat n. 10x15cm. Olen näihin laastareihin myös Suomessa törmännyt, hinta vain oli aika kova.
Pienet huonot asiat
”Isot” setelit: Aina pitää varmistaa, että
rahapussissa on arvoltaan pienempiä seteleitä. Taas kerran jouduin maksamaan
500 dirhamin (n.100 euron) setelillä ja apteekin tytöltä meni pasmat sekaisin.
Jostain takahuoneesta löytyi kuitenkin mies, joka sai avattua lisäkassan ja
minä sain oikean summan rahaa takaisin. Kyseisessä apteekissa käy paljon
asiakkaita ja siten luulisi siellä olevan tarpeeksi vaihtorahaa, mutta näköjään
vaihtorahat laitetaan jonnekin lukkojen taakse.
Palvelukulttuurin puute: Tästä kyllä saisi jo oman
juttunsa, mm. asiakasta ei läheskään aina kaupassa noteerata. Ja monesti
taksikuskit yrittävät huijata matkassa, usein kysyvätkin alussa ”asutko täällä?”
ja onneksi voin vastata kyllä ja kertoa reittitoiveeni.
Kissan ruoka: Halpaa kissan
ruokaa kaupasta kyllä löytyy, mutta sehän ei meidän pojille käy. He ovat tottuneet Latziin
ja Whiskasiin ja näistäkin vain tiettyihin makuihin. Näitä makuja ei löydy kaikista
kaupoista ja kun löytyy, ovat ne usein sangen hintavia.
Oopperan, baletin ja metallimusiikin puute:
Kyllähän täällä käy moni maailmanluokan räppäri ja poppari konsertoimassa,
mutta minä kaipaan metallimusiikkia, oopperaa ja balettia.
Tietyöt: Toisaalta näihin on jo niin tottunut,
että asfaltoidusta kotikadusta en edes jaksa unelmoida. Eipähän ole tylsää, kun
ulos lähtiessä ei tiedä mitä reittiä pääsee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti