Sattuu ja tapahtuu

Vanhan sanonnan mukaan aina sattuu ja tapahtuu. Täällä sattuu ja tapahtuu välillä liikaakin. Ja välillä ei tapahdu mitään. Ei ainakaan mitään sellaista mitä pitäisi tapahtua.

Viime viikon aikana olemme kovasti odottaneet talomme uusia kulkukortteja. Vanhoja emme edes saaneet, koska vuokraisäntämme ei ollut maksanut yhtiövastiketta. Mutta tähän asti ystävällinen turvallisuusäijä aina päästi meidät autotalliin. Nyt uusien sääntöjen ja korttien myötä, ei asiaa autohalliin enää olisi ilman korttia. Myös hissit alkaisivat toimia vain kulkukorteilla. Uudistuksen piti tulla voimaan helmikuun alussa. Uudistuksen päivämäärä lähestyi, mutta meidän kortteja ei vain näkynyt. Taas oli vuokraisäntä ”unohtanut” maksaa yhtiövastikkeen. Ajatus kävelemisestä 43. kerrokseen ei tuntunut pitemmän päälle kovin houkuttelevalta. Lukuisten soittojen, sekä vuokraisännälle että kiinteistövälittäjälle, jälkeen saimme lopulta kulkukortit. Tosin eipä se vuokraisäntä ole vieläkään tainnut maksaa yhtiövastiketta.

Kun Dubaihin muuttaa, pitää hakea paikallista henkkaria. Henkkarin saa viisumin jälkeen. Viisumi minulla on ollut kohta kuukauden. Henkkarin piti tulla joskus tammikuun alussa. Nyt kuitenkin selvisi, että henkkaritoimistossa minun hakemukseni käsittelyprosessi oli keskeytetty. Ja taas soitto firmaan, joka minun paperiasioita hoitaa. Lopulta henkkaritoimistossa myönnettiin, että heillä oli käynyt asian suhteen erehdys. Odottelen siis vielä uusia henkkareitani. Kaipa ne ennen kesää tulevat.

Olemme jonkun aikaa ihmetelleet miksei meille tule sähkö- ja vesilaskua. Toki olisi voinut olla tyytyväinen ettei laskua näy, mutta samalla olisi voitu katkaista meidän sähkön ja veden tulo, koska niistä ei ole maksettu. Muutaman soiton jälkeen selvisi, että sähkö- ja vesifirman mukaan asuntomme omistaja asuu asunnossa ja hänen takuumaksustaan on veloitettu meidän vesi- ja sähkölaskut. Jaa, ilmoitimme kyllä ennen tänne muuttoa, että muutamme asuntoon ja teimme firman kanssa myös sopimuksen. Ilman sopimusta ei taloon olisi voinut edes muuttaa. Mutta nyt vain odotellaan laskuja parilta viime kuukaudelta.

Saadakseen edullisemman nettiyhteyden kotiin, tulee ottaa samalla myös lankapuhelin. Niinpä meilläkin jossain työhuoneen papereiden alla nököttää lankapuhelin. Parin viimeisen laskun mukaan puhelimestamme on soitettu jokunen soitto. Tosin sekä aviomieheni että minä emme ole näitä soittoja soittaneet. Ja kun yritin tehdä koesoiton lankapuhelimellamme, ei puhelimella pystynyt edes soittamaan. Ja eikun soittamaan puhelinyhtiölle (onneksi kännykkä toimii). Kuulemma meidän puhelinliittymä oli jonkun firman käytössä. Pienen toiveen esitimme puhelinyhtiölle, että jos nyt kuitenkin liittymä tulisi meidän käyttöön. Vaikka emme sitä käyttäisikään, niin eipä tässä juuri huvita muiden laskuja maksella.

Täällä asuessa on oma kärsivällisyys kyllä kehittynyt. Pienistä asioista ei jaksa välittää. Jos jotain odottamatonta on sattunut, olemme vain aviomiehen kanssa todenneet ”tää on Dubai”. Tuo toteama ei enempää selityksiä kaipaa, kumpikin tietää mitä toinen tarkoittaa. Joskus, jos tilanne on ollut monta astetta pahempi, olemme lainanneet Seppo Rätyä. Kun toinen on sanonut ”Saksa on paska maa”, on toinen heti mielessään osannut laittaa sanan Saksa kohdalle toisen paikan. Mutta onneksi näin on käynyt lähinnä vain virallisia byrokratiajuttuja setviessä.