Kuten jo aiemmin on tullut ilmi, olen tämän
lukuvuoden vuorotteluvapaalla. Nyt kesälomien lähestyessä on ollut aika tehdä
päätöksiä ensi lukuvuoden suhteen.
Eniten ensi vuoden (opettajan vuosi on elokuusta
heinäkuuhun) suunnitelmiin on vaikuttanut aviomiehen työ. Jos ei miehellä ole
täällä töitä, emme me Dubaissa asustele. Tänne tullessa aviomiehellä oli vuoden
sopimus paikalliseen firmaan. Vaikkei vuosi hänen kohdallaan ole ohi, on töistä
lupailtu jatkoa. Ja jos sopimusta ei jostain syystä jatketa, niin eiköhän hän
löydä uuden työpaikan täältä. En jaksa asiaa enää miettiä, muutama kuukausi
sitten meinasin saada asian tiimoilta harmaita hiuksia. Ja nykyinen sopimushan
loppuu vasta lokakuun lopulla.
Syy harmaisiin hiuksiin oli päätöstemme
aikataulut. Minun piti päättää nyt haenko virkavapaata ensi lukuvuodeksi,
aviomiehellä selvinnee jatko täysin vasta syksyllä (niin, onhan se työpaikka
luvattu, mutta ei ole paperilla sovittu jonkin hallinnollisen syyn takia). No,
nyt hain virkavapaata ja olen samalla aloittanut töiden etsinnän.
Mahdollisuuksia tuntuu olevan monenlaisia, saa nähdä minne päädyn.
Mutta täällä nyt sitten olemme ensi talven. Vajaa
vuosi täällä kaikkine byrokratiahässäköiden jälkeen olisi tuntunut kyllä liian
lyhyeltä ajalta. Ja kyllä tänne alkaa olla kotiutunutkin. Luin taas kerran
”ettei Dubaissa ole muuta tekemistä kuin meri ja ostokset”. Alkoi kyllä
sapettamaan Dubain ja sen asukkaiden puolesta. Asuuko täällä muka reilu
puolitoista miljoonaa tolloa, jotka vain käyvät meressä ja shoppailevat? Ehkäpä
tännekin on keksitty kaikenlaista tekemistä. Ja kaikkea ei ole tarvinnut
keksiä. Vuoret ja vaellusmahdollisuudet ovat lähellä. Joskus haluan mennä aavikolle
grillaamaan omalla porukalla (en leiriin kuten viime perjantaina). Ja onhan se
meri aivan mahtava kaikkine mahdollisuuksineen. Tarkoitus olisi mennä joskus
snorklailemaan ja moikkaamaan delfiinejä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti