Kuukauden työrupeama meni Suomessa vauhdilla. Työt
päättyivät keskiviikkona ja torstaina lentelin takaisin Dubaihin. Täällä ollaan
vielä lokakuun loppuun, jolloin palataan poikien kanssa samalla koneella
Suomeen.
Vajaa vuorokausi Dubaissa tiivistää hyvin tämän
hetkiset tuntemukset tästä paikasta. Aurinko on ihana ja 35 asteen lämpötila
sangen miellyttävä. Kotiin on jo tilattu hyvää ruokaa. Liikenne on kirvoittanut muutaman kirosanan.
Intialaisten kohdalla ei voi kuin ihmetellä heidän ajatuksen kulkuaan.
Intialaisista en olekaan täällä juuri
kirjoittanut. Kun muutimme Dubaihin, ihmettelin monen esittämää kysymystä ”onko
miehen töissä intialaisia ja miten pärjää niiden kanssa?”. Minusta kysyjä puhui
usein intialaisista hyvin epäkohteliaasti ja mietin mitä rasisteja täällä asuu.
Nyt kun olen vuoden täällä ollut, voinen todeta, että ihminen on kulttuurinsa
tuote ja kulttuurit ovat erilaisia. Tietty ei voi yleistää ”kaikki intialaiset…”
mutta voinen kuitenkin todeta ”moni intialainen” (ajaa miten sattuu, ei tee
töitään, välttelee töitään, ei ajattele (muita)). Edelleenkin ihmetyttää miten
joku voi parkkeerata auton keskelle tietä, vaikka tien laidassakin olisi ollut
tilaa. Tietty jos halutaan liikenne aivan sekaisin, niin tuo on hyvä keino. No
myönnettäköön, olen myös tavannut jokusen mukavan ja ajattelevan intialaisen.
Kotimme alkaa olla melko askeettinen. Suurin osa huonekaluista on myyty. Onneksi sänky on vielä tallella. Toivottavasti pääsemme lopuistakin huonekaluista pian eroon.
Kuvassa aviomiehen läksiäislahja töistä. Kuulemma
arabialaisia vaaseja, vaikka pohjassa made in China lukeekin. Nämä pystit eivät
välttämättä päätyne matkalaukkuun parin viikon päästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti