keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Elämää Urpon ja Turbon kanssa


Parin viikon ajan olemme koko perhe asuneet samassa asunnossa. Kissaherrojemme Uunon (= Urpo) ja Manun (= Turbo) sopeutuminen on ollut erinomaista. Toisaalta Uuno sopeutuu minne tahansa missä on ruokaa ja Manu sopeutuu aina lopulta sinne missä myös Uuno on. Sarjan kolmas kissa Kerttu (= Jurpo) jäi Suomeen. Yli 18-vuotias kissaneiti ei pitänyt matkustamista pääkaupunkiseudun ulkopuolelle sopivana.

Tässä muutamia otteita elämästämme herrojen kanssa. Tai Uunon ja Manun tavoin ajateltuna, heidän elämästään meidän palvelijoiden kanssa.


  1. Aamulla noustessa pitää ensimmäisenä tarkastaa kissan vessan lähistö. Suurin piirtein joka toinen aamu aloitan päiväni luuttuamalla tai imuroimalla vessan ympäristön siellä olevien sotkujen vuoksi.
  2. Kissan vessan hiekka pitää täällä vaihtaa huomattavasti useammin. Emme ole vielä löytäneet täydellistä kissan hiekkaa. Top katti–hiekka on ehdottomasti ykkösenä ”mitä kaipaan Suomesta”-listalla.
  3. Saamme todistaa todellista kissatappelua useamman kerran päivässä. Tappelu päättyy yleensä siihen, että toinen osapuoli alkaa pestä toista ja herrat nukahtavat vierekkäin.
  4. Yritämme välillä antaa Uunolle vähemmän ruokaa, jotta herran elopaino hieman tippuisi. Seuraavana yönä heräämme kolmelta mouruavan kissan ääneen ja menemme antamaan ruokaa keskellä yötä.
  5. Vaikka Latzia ja Whiskasia myydään täällä kaupoissa, ei herrojen lempiruokia ole niin paljon tarjolla kuin Suomessa. Jopa Uuno on kieltäytynyt syömästä joitakin ruokia.
  6. Kissat jaksavat päivittäin ihmetellä alhaalla kadulla olevia asioita. Manu pelkäsi aluksi ikkunasta katsomista (onhan maahan matkaa n. 150 metriä), mutta nyt herra uskaltaa myös seurata autoja.
  7. Jaksamme päivittäin ihmetellä herrojen tuiki tarpeellisia bisneksiä. Ja se määrätietoisuus millä nämä bisnekset hoidetaan. Tosin yleensä jossain vaiheessa toinen palvelijoista osoittaa huonoa käytöstä ja keskeyttää toiminnan.
  8. Välillä yritämme ohjata herroja omista bisneksistä meidän johtamiin bisneksiin. Varsinkin Manu rakastaa pallon perässä juoksemista ja hän myös tuo pallon mielellään takaisin. Uuno pitää narun päässä olevista leikkikaloista. Nämä bisnekset loppuvat usein lyhyeen herran hyvien metsästystaitojen vuoksi. Kun kalat on saatu kiinni, ei niistä irti päästetä.
  9. Päivän aikana saamme välillä rapsuttaa herroja. Palvelijoiden sopimukseen kuuluu rapsuttaa heti herättyään, ennen ja jälkeen aamupalan, lounaan, välipalan, päivällisen ja iltapalan, aamu-, päivä- ja iltaleikkien aikana sekä kaikkina mahdollisina vapaina hetkinä. Erityisesti illalla sopimuksen voi laittaa täytäntöön sohvalla televisiota katsellessa. Kunnes herrojen on aivan pakko lähteä hoitamaan bisneksiä.
  10. Välillä ihmettelemme onko herroilla kaikki hyvin, kun ovat saattaneet nukkua neljäkin tuntia putkeen. Vähintään tunti ihmettelystä torumme heitä, kun bisneksiä on aivan liikaa ja asunto on aivan sekaisin.
  11. Ostimme ison palmun olohuoneeseen. Aina kun silmä välttää ovat herrat syömässä kasvia. Ja välillä voi syödä kasvia, vaikka palvelija olisi aivan vieressä. Tässäkin tapauksessa palveluskunta osoittaa huonoa käytöstä ja lopettaa nämä bisnekset. Samanlainen kasvi meillä oli Suomessa ja vuoden päästä siitä oli enää kolmannes jäljellä.
  12. Päivän aikana leikimme useaan otteeseen ”missä kissat ovat”-leikkiä. Yleensä herrat ovat vaatekaapissa, päiväpeiton alla tai sohvan rakenteissa (ja missä siellä he ovat en edes halua tietää).
Tätä listaa voisimme jatkaa loputtomiin. Mutta tiivistäen: elämä Urpon ja Turbon kanssa ei ole tylsää.













Ei kommentteja:

Lähetä kommentti