Olen
saanut jonkin verran kyselyjä Suomeen paluustamme, joten
kerrottakoon nyt taustoista hieman.
Aviomies
on töissä paikallisessa puolivaltiollisessa yrityksessä. Työt ovat menneet
vaihtelevin fiiliksen, välillä ok, välillä tökkii ja paljon. Aviomiehen
tehtävänä on kehittää firman toimintaa, oletuksena kuitenkin on, että ihmisten
tekevät perustyönsä. Ongelmaksi on muodostunut, etteivät ihmiset tee työtään.
Jos henkilön tehtävänä on antaa uudelle työntekijälle tietotekniset laitteet
toimintakykyisinä tämän tullessa töihin, luulisi tehtävän olevan selkeä. Mutta
ei. Tyyppi ei vain viikkoon antanut laitteita ja viikonkin jälkeen vasta sitten
kun oli saanut vakavan puhuttelun. Toinen järjen riemuvoitto oli, kun yritys
ulkoisti sisäisen contact centerin. Ulkoistuksen jälkeen joku firmassa keksi,
etteivät ulkoistuksen jälkeen contact centerin henkilöt voi enää käyttää firman
ohjelmia ja tietoja, joten käytännössä koko contact center ei voisi enää
toimia. Aviomiehen tehtävänä oli kehittää firman toimintaa, mutta kun
kehittäminen tyssäsi aivan perusjuttuihin, tuntui välillä, että yhtä hyvin
voisi hakata päätä seinään (tosin siitä saisi ikäviä kuhmuja). Ja kun Suomesta
tuli samoihin aikoihin kiva työtarjous, niin valinta oli aviomiehelle selkeä.
Valinta
oli siis pääsääntöisesti aviomiehen. Itse ilmoitin, että Suomeen muutan oman
työni vuoksi viimeistään 31.7.2014 ja Saudi-Arabiaan tai Jemeniin en lähde. Töitä
olisi aviomiehelle ollut täälläkin tarjolla, mutta kokonaisuus kääntyi Suomen
hyväksi (mm. koska ihana aviovaimo olisi enää 8 kk Dubaissa ja asunnot
vuokrataan kuitenkin vuodeksi ja kaksi vuoden työrupeamaa näyttäisi kuulemma
aviomiehen cv:ssä hieman kummalta).
Päätöksentekomme
ei aina ole kaikkein rationaalisinta. Kun rakensimme ensimmäisen talomme,
menimme polleina katsomaan tonttia metsään. Myöhemmin selvisi, että aivan
väärää maaplänttiä olimme katselleet. Toisen talon kohdalla tonttia hommatessa
oli talvi. Katselimme tontin suuntaan parin sadan metrin päässä olevalta tieltä
ja tuumasimme, että metsästä päätellen siellä on maata. Koska lunta oli hyvin
paljon, emme tulevalle tontille jaksaneet mennä. Nyt myönnettäköön, että
keskusteluihimme on tullut seuraavanlaisia sävyjä: ”jos muutamme syksyllä
Suomeen ja asumme talossa vuoden, niin sitten olisimme asuneet talossa kaksi
vuotta ja voisimme myydä sen ilman myyntivoittoveroja”, ”jos nyt muutetaan
taloon takaisin, voisimme laittaa sen myyntiin keväällä 2015 (taloilla on kuulemma
suurempi kysyntä keväisin)”, ”aattele, minkälaista olisi rakentaa talo, johon
jäisi itse asumaan pidemmäksi aikaa”, ”no ei kai nyt vielä lopullista taloa
rakenneta, mistä sitä tietää missä haluaa asua”.
Vaikka
palaamme lokakuun lopulla Suomeen, on Dubain reissu myös piakkoin edessä. Hyvät
ystävämme olivat jo ehtineet ostaa lennot uudeksi vuodeksi ja niinpä mekin
suuntaamme tänne vuodenvaihteessa lomalle.
Ha haa, mahtavaa kehitystä tuossa miehesi firmassa meneillään! :)
VastaaPoistaSaanko kysyä että miten omat työkuviosi järjestyvät, kun palaatte Suomeen?
Me (mies, minä ja 2-vuotias lapsi) olemme lähdössä sinne suuntaan lomalle tammi-helmikuun vaihteessa. Viikkoa kauempaa ei ole varaa olla, kun hotellien hinnat ovat alkaen 350€/yö.. Siis sellaisten, joissa itse suostun majoittumaan.
Hassua, vastahan aloin lukemaan tätä blogia ja kohta Dubai-osuus jää pois!
Kiva, että olet löytänyt blogini!
VastaaPoistaOlen virkavapaalla omasta opettajantyöstäni 31.7.2014 asti. Virkavapaan aikana olisi tarkoitus pyörittää omaa sisustussuunnitteluyritystä ja tehdä myös erilaisia opetusalan töitä.